Kyllä nämä ihan juokseekin. Konnakin oikein nousee ylös pitkille jaloilleen kun tulee kiire ruokakupille tai näkee muuta kiinnostavaa. Ja siilikin juoksee kyllä melko lujaa jos niikseen tulee. Näitä ei parane päästää ulkona vapaaksi, katoavat alta aikayksikön.
Hyvänen aika sentään! En ole koskaan elämässäni hoitanut konnia enkä siiliäkään. No toki, kotona joskus pihalla luonnonsiiliä ja juotin sille lämmintä maitoa ja voivat hyvin...vasta aikuisena kuulin, ettei niiden masu kestä maitoa ollenkaan.
Minulla on välillä ollut melkein hoitola kun on ollut monta siiliä hoidossa. Maitoa ei tosiaan siilin vatsa yleensä kestä, vaikka siilit siitä tykkääkin. Tosin nykyään on laktoositonta maitojuomaa, jota on joskus annettu siilille. Kissanraksut sopii paremmin ja niitä voi vähän liottaa vedessä.
Hei, kiitos linkistä, jonka kävit jättämässä blogiini! :) Näin tosiaan Intsun blogissa tuollaisen mansikkahahmon ja kuvittelin heti sen äitini oven eteen (äiti on vuosikymmenet kasvattanut mansikkaa ihan myyntiinkin asti). Menenkin heti kurkkaamaan linkkiä tarkemmin. Kiitos paljon sinulle! :)
Niiden henki liikkuu velä täällä. Huomaan välillä katsovani kelloa, että joko pitäis antaa Urholle ruokaa ja keittiöön menen varovasti etten pelästytä Urhoa.
On sinulla kyllä erikoiset vieraat. Mutta ei noista taida kumpikaan olla kovin vikkelä liikkeissään :) ?
VastaaPoistaJaahas Urho tykkää Lakumixeistä :D
Kyllä nämä ihan juokseekin. Konnakin oikein nousee ylös pitkille jaloilleen kun tulee kiire ruokakupille tai näkee muuta kiinnostavaa. Ja siilikin juoksee kyllä melko lujaa jos niikseen tulee. Näitä ei parane päästää ulkona vapaaksi, katoavat alta aikayksikön.
PoistaNiin, ja siilillähän on juoksupyörä siksi, että siili saattaa juosta yön aikan yli 10 kilometriäkin. Siinä pyörä suhisee jokseenkin koko yön.
PoistaNo tuollaista en ole tiennytkään :O
PoistaHurmaavia nää sinun kotieläimesi. Mä olen mieltynyt noihin vaalean värisiin siileihin.
VastaaPoistaOn ne kyllä symppiksiä kavereitya. Minä taas olen mieltynyt tummiin siileihin, erityiseti, jos niillä on mustat "saappaat".
PoistaHyvänen aika sentään! En ole koskaan elämässäni hoitanut konnia enkä siiliäkään. No toki, kotona joskus pihalla luonnonsiiliä ja juotin sille lämmintä maitoa ja voivat hyvin...vasta aikuisena kuulin, ettei niiden masu kestä maitoa ollenkaan.
VastaaPoistaMinulla on välillä ollut melkein hoitola kun on ollut monta siiliä hoidossa. Maitoa ei tosiaan siilin vatsa yleensä kestä, vaikka siilit siitä tykkääkin. Tosin nykyään on laktoositonta maitojuomaa, jota on joskus annettu siilille. Kissanraksut sopii paremmin ja niitä voi vähän liottaa vedessä.
PoistaVoi miten ne on suloisia!!!
VastaaPoistaOlen ihan varma, että kun vieraasi lähtevät kotiin niin sinun on heitä ikävä.
Onhan se hiukan haikeaa kun ne huomenna lähtevät, mutta pääsenhän niitä moikkaamaan helposti kun eivät asu kaukana.
PoistaHei, kiitos linkistä, jonka kävit jättämässä blogiini! :) Näin tosiaan Intsun blogissa tuollaisen mansikkahahmon ja kuvittelin heti sen äitini oven eteen (äiti on vuosikymmenet kasvattanut mansikkaa ihan myyntiinkin asti). Menenkin heti kurkkaamaan linkkiä tarkemmin. Kiitos paljon sinulle! :)
VastaaPoistaOle hyvä. Se onkin nätti mansikkatyttö ja sopii kivasti puutarhaan.
PoistaAika veitikoita. Sainkin hyvää lisätietoa niin siileistä kuin kilppareistakin. :))
VastaaPoistaKivojahan ne on, niinkuin monet muutkin lemmikit.
PoistaHehe, hauskoja päivityksiä meidän otuksista! Mauno ei kotonakaan malttanut rauhottua, vaan se on pyyhältänyt sinne tänne koko päivän!
VastaaPoistaKiitos vielä!
Niiden henki liikkuu velä täällä. Huomaan välillä katsovani kelloa, että joko pitäis antaa Urholle ruokaa ja keittiöön menen varovasti etten pelästytä Urhoa.
Poista