lauantai 26. syyskuuta 2020

Kotoilua vaan

 Eipä ole juuri tullut käytyä missään ruokaostoksia lukuunottamatta. 

Viereisellä kadulla on avattu koronatestauspiste. Jokunen näkyi jonottavan sisäänpääsyä.

Kun kotona käy aika pitkäksi, niin mitä sitä muuta kuin leipomaan. Keitin mansikkahilloa ja tein kääretortun. Laitoin kermavaahtoon pari lusikallista rahkaa. Siitä tuli aavistus kirpeää makua, mutta ei liikaa. 

Kokeilin myös pulmupuolukoita. Aika makeaa oli seuraavana päivänä, mutta nopsaan hupeni lihapullien seurana ja ruispuolukkapuurossa. 

Kerääköhän joku vielä palasokereita. Olen joskus säästänyt niitä kauniiden papereiden takia. 

Orkidea on  kukkinut melkein kolme kuukautta ja nyt näyttää kukat alkavan nuukahtaa. Onneksi toinen orkidea näyttää pukkaavan kukkavartta. 

Soilikin kukkarunsaus on tyrehtynyt, mutta lehtiä sen sijaan kasvaa uusia. 

Posliinikukkaan on myös tulossa uusi kukkarypäs. 

Maskien ja käsidesin suhteen ei tule ainakaan ensi tilassa ongelmaa. Olen varautunut varman päälle vaikka jouduttais kiihtymisvaiheen jälkeen leviämisvaiheeseen. 

Siinäpä ne meikäläisen elämän kohokohdat olikin.  Terveyttä teille, ystäväiseni!











lauantai 12. syyskuuta 2020

Pieni hautausmaakävely

 Kävin Hietaniemen hautausmaalla kuvaamassa pari vanhaa hautakiveä. Hautausmaat on niin rauhoittavia ja nyt oli monilla haudoilla kukat reheviä ja runsaassa kukassa. 

Lahden toisella puolella näkyi olevan hääparin kuvaukset menossa. Onnea elämään!

Paluumatkalla kävin kahvittelemassa Lapinlahden Lähteen kahvilassa. Pihalla oli näyttely roskista, mistä lie kerätty, en tutkinut tarkemmin. 

Ruoholahden kanavan siltojen kukatkin olivat komeita. Toivottavasti kaunistavat näkymiä myöhään syksyä. 

Kotona sitten leipasin vähän sämpylöitä. Minä annan kuivahiivan ensin käynnistyä, että näen sen toimivan. Sämpylät meni suihin ja pakastimeen niin äkkiä, että kuva niistä jäi ottamatta. 

Laitoin myös kesäkurpitsavuokaa. Kaunis on kakku päältä, mutta...Ihan syötävää oli ja hyvän makuistakin, mutta pohja vähän vetinen. Pohjalle olisi voinut laittaa vaikka makaronia tai riisiä tai sitten juustokuorrutetta sekoittaa joukkoon. 

Kaalipiirakankin tein. Taisi olla elämäni ensimmäinen. Onnistui hyvin ja oli herkullinen. Pari palasta on enää pakastimessa. 










torstai 3. syyskuuta 2020

Hyvää syyskuuta

 Syyskuukin on jo päässyt aluilleen ja edelleen korona kyttää niskan takana. Enimmäkseen siis kotosalla eikä vieraita tai vierailuja yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Kaupassa sentään käyn pari kertaa viikossa. 

Käsitöidenkin tekeminen on kovin vähäistä. Tuntuu, että mikään ei huvita välillä. Kampaajalla sentään sain käytyä, yli puoli vuotta oli väliä ja sen näköinen oli tukkakin. Monta asiaa odottaa tekemistä, mutta aina vaan niitä lykkään jonnekin tulevaisuuteen. 

Soilikki ja orkidea kukkivat edelleen. Orkidea on nyt kukkinut 2 kuukautta ja vähän näyttää siltä, että kukkavanaan olisi tulossa haara. Tuliskohan sieltä lisää kukkia vai keiki. 

Otin aikaisemmin gloxiniasta ja soilikista lehtiä juurtumaan. Gloxinian lehti alkoi heti tehdä mukulaa, soilikin lehdet näyttää olevan hitaita juurtumaan, mutta kyllä niissäkin on pienet juuren alut. Halkaisin vähän noita soilikin lehtiä. Katson, jos yhdestä lehdestä saa kaksi tainta. 

Mukavaa syksyn alkua, ystäväiseni!