Pieni reissu Hakaniemeen

 Tarkoitus on ollut kierrellä kaupungilla enemmänkin, mutta kovin lyhyiksi on reissut jääneet. Eilen sitten kiepsautin Hakaniemen torin ja hallin kautta. Enpä ole tainnut hallissa käydäkään korona-aikana. 

Rautatieaseman seutuvilla oli väkeä melkein kuin ennenkin. Mukava nähdä, että elämä alkaa piristyä. 

Hakaniemen torin laitaa reunustaa komeat kukka-astiat. Mukavaa kun on kukkaloistoa. Tori itsessään oli aika vaisu. Ei paljon ihmisiä eikä myyjiäkään. Eikä yhtään puoluetelttaa. 

Hallissa tapasin tutun myyjän ja juttelimme hetken käsitöistä ja maailma menosta. Sitten etsin pienen kahvipaikan ja join kupposen kahvia pienen lihapiirakan kanssa. Koskapa piirakka oli erityisen hyvää, ohut kuori ja paljon täytettä, niin ostin vähän isomman piirakan kotiinkin. 

Torilta ostin litran kantarelleja, jotka pilkoin ja kuumensin sipulin kanssa. Vähän otin kastiketta varten ja loput pakastin. Laskin, että tuosta litrasta tulee minulle ainakin 6-7 ateriaa. Uudet perunat oli niin kalliita (6 eur/kilo), että jäi vielä ostamatta. Uudet  sipulitkin oli tosi komeita, mutta en ostanut niitäkään. 

Gloksinia ja soilikit kukkii kivasti ja posliinikukkaankin on taas tullut pari kukkaterttua ja lisääkin on tulossa. Iltamyöhällä kukat alkaa tuoksumaan niin, että pitää pitää parvekkeen ovea auki tai viedä kukka parvekkeelle. 

Mansikka-aika

 Se on nyt parhaimmillaan, siis mansikka-aika. Kävin kaupungilla ja ostin pari rasiaa. Eiköhän niillä pärjää huomiseen. 

Kävin samalla syömässä Oodissa. Ruoka oli hyvää ja tilaa reilusti. 

Kohtaamisia

 Olipa tosi ihanaa tavata paria sukulaista kun olivat täälläpäin kesäreissullaan. Tapasimme ensin Rastilan leirintäalueella ja kahvittelimme siellä kauniissa kahvipaikassa. Rastila on todella kaunis, tilava ja siisti alue. Kahvittelun jälkeen tulimme Jätkäsaareen, jossa hiukan kiertelimme ja ostimme sitten pitsat ja tulimme meille syömään. Muitakin sukulaisia oli samaisena viikonloppuna Hesassa jossain konsertissa käymässä, mutta heitä en tavannut kun nämä "nykynuoret" on niin menevää sorttia. Hauskasti porukat yöpyivät kolmessa eri hotellissa ja yksi sitten siellä Rastilassa (vaimonsa hotellissa). Olisi ollut ihan sukukokouksen väärti jos/kun olisimme saaneet samaan kasaan myös täälläpäin asuvat sukulaiset, mutta nyt ei onnistunut. 

Pari päivää sitten lähdin ihan ilman asiaa kaupungille ja poikkesin Snurreen. Tai olin poikkeamassa kun tapasin käsityötutun ja lähdimme kahville Forumin Picnickiin. Kiitos juttuseurasta ystäväni, oli mukava tavata. Toivottavasti erilaiset käsityökokoontumiset alkavat taas syksyllä. On ikävä kavereita. Snurreen kyllä menin sitten vielä ja ostin muutaman kerän lankaa vauvojen tossuja varten. 

Gloksinia kukkii

 Kloksinia on kehitellyt nuppuja ja nyt alkaa kukat avautua. Nuppuja näyttää olevan kolmisenkymmentä ja toivottavasti tulee vielä lisää. 

Soilikit on pysyneet hengissä ja kukkiakin on vielä. Muutin kastelutapaa ja toivon, että se pitää kukat hengissä. Kastelen vaan aluslautaselle kun aiemmin tiputtelin lusikalla vettä kukan juurelle. 

Muutama santun lehti on juurtunut vesiastiassa. Nekin pitäisi istuttaa. Haluaisikohan joku istukkaita, santun tai soilikin. 

Hiljaiseloa, pikkusukkia ja pienet strömssit

 Ei jaksa näin lämpimillä ilmoilla oikein tehdä mitään. Mitä nyt vähän strömssejä kun kaadoin kahvit uuden läppärin näppäimistölle. Nopsaan yritin saada kuivaksi talouspaperilla ja topsipuikoilla vielä näppäinten reunoja kaivelin. Toistaiseksi näppäimet kyllä pelittää. 

Pikkusukkia olen muutamat parit kutonut. Menevät hyväntekeväisyyteen kun ei lähipiirissä ole pieniä jalkoja.