Pieni marjaretki

Puolukkareissua oli suunniteltu pitkään, mutta aina oli muuta "tärkeämpää" ohjelmaa. Lopulta viime perjantaina lähdin parin päivän pikareissulle Kokkolaan. Junapaikat vaan meinasi olla kortilla. Mennen tullen oli junat ylitäynnä eikä kaikille löytynyt istumapaikkaa, jos oli tullut junaan ilman etukäteen ostettua lippua. Aika hauskasti oli VR ulkoistanut lipunmyynnin ulos junaraiteiden päätyyn. Oli kuulemma vähän kylmä aamuisin siellä avonaisessa tilassa.

Sää suosi marjareissuani mitä parhaiten. Toisia tosin hirvikärpäset hätyytteli, minua ei ollenkaan. Vain pari pikkuista mustaa mönkijää löysin päivän päätteeksi takin kauluksesta ja myssyn reunasta. Näin sentään nyt elämäni ensimmäiset hirvikärpäset. Olin luullut niitä paljon isommiksi, mutta olivatpa pieniä.

Puolukoita minulle oli jo poimittu etukäteen, mutta löysimme niitä kyllä vielä niin runsaasti, että oli ihan pakko poimia muutama litra vielä. Isoja ja kypsiä marjoja ei vain voinut metsään jättää.  Oikeastaan etsimme sieniä, mutta niitä ei juurikaan löytynyt, mitä kyllä vähän ihmettelimme.

 

Pakkasin marjat pikkupusseihin, niin kotona sain ne laittaa heti pakastimeen. Kaikkiaan siinä on 28 kpl noin 300 gramman pusseja. Oli hyvä, että minulla oli matkassa vetolaukku, muuten olisi ollut aika raskasta kantaa kasseja.

 

 

 

Paluumatkalla, taisi olla Seinäjoen kohdalla, taivaalla leijui kuumailmapallo.

 

Muutamat tossut, (sukkaryhmä 17-20/2016)

Sain valmiiksi neljä paria yksinkertaisia tossuja Novitan Nostalgia langoista,. Lankoja kuluin 63-71-75-81 grammaa, silmukoita puikolla 4x11 ja 4x12, puikot 3,5 bambut. tossut menevät hyväntekeväisyyteen.

Maanantaivieras

KristiinaS poikkesi iltapäivällä käsityön kera kahvittelemaan. Söimme tosin ensin vähän broileria riisin ja vihannesten kera. Molemmat lappasimme nassuun kaksi broilerin sisäfilettä .  ;=) , miten jaksoimmekin. Kuvaa en ehtinyt ottaa, mutta kaikki tuli syötyä.

Kahvin kanssa oli tarjolla korvapuusteja ja rahkapiirakkaa, ihan itsetekoisia. Maistiaisiksi oli minikokoinen voileipäkakku, josta tosin jäi vielä minulle iltapalaksi. Näistäkin sain kuvan vain jämistä.

Kristiina toi minulle isot purkilliset suppiksia ja mustia torvisieniä sekä hiukan katajanmarjoja.  KIITOS. Niistä riittää koko talveksi itselle ja jollekin hyvälle kaverillekin, esim poikaselle.

Oikeastaan Kristiinan käynnille oli asiallinen aihekin. Meidän Jätkäsaaren kirjastossa oli Stadin slangi -ilta ja olimme sopineet menevämme sinne. Kristiinan blogissa on varmaan parempi raportti ohjelmasta, mutta kiva oli kuulla slangilla kirjoitettuja tarinoita ja kuorolaulua. Sitten oli tuhti tietopaketti Jätkäsaaren historiasta ja hienoja kuvia vanhoista asumuksista.

.

Kristiinan lähtiessä sitten kotiin päin, saattelin häntä  metrolle ja katselimme kanavan ympäristöä, mikä oli Kristiinalle uutta aluetta. Minä otin kotimatkalla pari kuvaa uudesta hotellitornista. Sen pitäisi olla kohta käyttökunnossa.

Voileipäkakku yhdelle

Olen ollut voileipäkakkujen ystävä vasta muutaman vuoden. Aikoinaan satuin maistamaan voileipäkakkua luullen sitä makeaksi kakuksi ja siitä jäi kammo vuosikymmeniksi. Nyt sitten on ruvennut tekemään mieli opetella tekemään voileipäkakkuja itsekin.

Kun en isoa voileipäkakkua uskalla tehdä, ettei hyvät tarvikkeet mene pilalle, niin kokeilin tehdä pienen teelmyksen. Kolme paahtoleivän palasta, täytteet väliin ja jonkinmoinen kuorrutus. Täytteeksi laitoin ruohosipulijuustoa, hienonnettua paprikaa, hienonnettua kinkkua, sinappi-kurkku-salaattia, kostutus maidolla. Omaa paprikaa en vielä raskinut ottaa käyttöön, vaan kaupan paprika sai kelvata .

Tomaatti oli pakattu kotimainen terttutomaatti, jonka maku on herkullinen ja makea, kuin ennen vanhaan.

Nyt sitten pitää odotelle huomiseen, että minun kakkuseni tekeytyy. Ehkä aamukahvilla otan palasen maistiaisiksi.

 

 

Oma paprika punastelee jo kivasti yhdeltä kyljeltä

Ahmimista

Ei sentään ihan tavisruokaa vaan "hengenravintoa". Ostin Ira Vihreälehdon uutuuskirjan, jossa hän kertoo isoisän etsimisestä. Kirja oli sen verran kiinnostavasti ja jännittävästi kirjoitettu, että luin kirjan yhtäsoittoa eilen päivällä ja illalla. Viime aikoina en ole paljon kirjoja lukenut. Nuorempana ostin ja luin kymmeniä kirjoja vuodessa. Uutuuskirjojakin ostin kun en malttanut odottaa niiden saamista lainaan kirjastosta. Nykyään on käsityöt ja tietokone viemässä aikaa, mutta aina välillä tulee kohdalle kiinnostava kirjauutuus.

Amarylliksen siemenet kypsyi

Amarylliksessäni kehittyi yhteen kukkavanaan komea siemenkotelo. Tänään huomasin, että kotelo oli haljennut ja mustat siemenet näkyvillä. Tutkailin vähän kuukkelilla ja löysin tiedon, että siemenet pitää istuttaa heti koska itävät vain tuoreeltaan. Niinpä laitoin siemenet multaan. Siemeniä oli muutama kymmenen, joten jos kaikki itää, niin niistä riittää kavereillekin. Gooletetun tiedon mukaan siemenestä kukkivaksi kestää useamman vuoden eli ensi jouluksi niitä ei saa kukitettua.

Paprika alkaa punastella

Vihdoinkin paprikassa alkaa näkyä punastumisen merkkejä.  Kovasti jo odottelen, että pääsen maistamaan.

En vielä tiedä, miten tuon suuren sadon oikein nautin. Raakana leivän päällä vai paistettuna pannulla. Tai ehkä täytettynä jauhelihamössöllä ja uunissa paistettuna. Vai kannattaako uunia lämmittää yhden paprikan takia.

Vai olenko nuolaisemassa ennen kuin tipahtaa eli jos vielä sattuu, että siitä ei tulekaan syömäkelpoista. Ans kattoo ny.