keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Ahmimista

Ei sentään ihan tavisruokaa vaan "hengenravintoa". Ostin Ira Vihreälehdon uutuuskirjan, jossa hän kertoo isoisän etsimisestä. Kirja oli sen verran kiinnostavasti ja jännittävästi kirjoitettu, että luin kirjan yhtäsoittoa eilen päivällä ja illalla. Viime aikoina en ole paljon kirjoja lukenut. Nuorempana ostin ja luin kymmeniä kirjoja vuodessa. Uutuuskirjojakin ostin kun en malttanut odottaa niiden saamista lainaan kirjastosta. Nykyään on käsityöt ja tietokone viemässä aikaa, mutta aina välillä tulee kohdalle kiinnostava kirjauutuus.

2 kommenttia:

  1. On oikea onni, kun mielenkiintoinen kirja osuu kohdalle! Minäkin luen välillä hyvän kirjan noin kuin sinullekin kävi tuon kirjan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkään kovasti lukemisesta ja iltaisin pitää jotain lukea ennen nukkumaanmenoa.

      Poista