Pitihän sitä kokeilla

Minua on pitkään kiusannut se kun sanotaan, että karjalanpiirakat on työläitä tehdä. Olen ollut muutaman kerran rypyttämässä piirakoita myyjäisiin. Satojen piirakoiden rypytys antoi mukavasti harjoitusta. Taikinan oli aina tehnyt "piirakkamestari" ja taikina olikin todella hyvää kaulita ja käsitellä.

Aamulla sitten etsin ja vertailin netin ohjeita. Tulin siihen tulokseen, että esiäidit ei ole juurikaan mitanneet tai punninneet aineita. Niinpä kiehautin riisipuuroa : kauhallinen riisiä pieneen vesimäärään kypsymään, sitten voita ja maitoa ja haudutusta kunnes puuro sakenee. Lisäsin välillä maitoa lisää ja lopuksi hieman suolaa ja voita.

Kuoritaikinan tein niin, että kaadoin kippoon desin verran vettä, desin vehnäjauhoja, toista desiä ruisjauhoja, ripaus suolaa, pikkuloraus öljyä. Tosin esiäidit ei tainneet vehnäjauhoja käyttää eikä ehkä öljyäkään. Pistin taikinan päälle kelmun ja kippo hetkeksi jääkaappiin.

Kun puuro oli hiukan jäähtynyt, laitoin leivonta-alustan päälle reilusti ruisjauhoja ja sitten aloitin kaulimisen.  Taikinasta ensin pötkylä ja siitä pikkupaloja. Kaulin palaset ja laitoin puuroa keskelle ja sitten rypytin. Aluksi laitoin puuroa aika reilusti kun tykkään sellaisista piirakoista, joissa on täytettä kunnolla. Piirakoista tuli aika korkeita. Loppuihin laitoin hiukan vähemmän puuroa, ehkä toista ruokalusikallista kuitenkin.

 

 

 

Uunin olin laittanut maksimiin eli 275 asteeseen. Kuuma uuni kärvisti leivinpaperia niin, että jouduin ottamaan sen pois ja paistoin paljaalla pellillä. No, eipä piirakat peltiä sotke kun on kuiva ruistaikina.
Jostain ohjeesta luin, että paistoaika on 12 minuuttia. Minä paistoin varmuuden vuoksia 13 -14 minuuttia.

 

Paistamisen jälkeen kastelin piirakat voi-maito-seoksessa ja jätin liinan alle pehmenemään.
Nyt ne on siellä olleet hetken aikaa ja menenpä maistamaan. Hetkonen...
Hm... aika kova on kuori vielä, mutta maku on rukiinen ja muuten hyvä.

 

En kokenut hommaa kovin työlääksi. Voisin tehdä toisenkin kerran.