Puolukoita ja vähän muisteluksia

Käväisin Kokkolassa sisareni luona. Meillä on tapana muistella Estonian onnettomuutta koska olimme silloin Silja Europalla ja vietimme pelastustöiden ajan merellä. Pitkä aika on siitä kulunut, mutta vieläkään en voi kaikkia juttuja onnettomuudesta lukea.

Koskapa oli välillä satamatta ja sisareni ystävällinen naapuri lähti kyytimieheksi ja oppaaksi, niin vietimme muutaman tunnin puolukkametsässä. Saimme marjoja ihan mukavasti. En jaksanut kaikkea "omaa osuuttani" tuoda mukanani kun oli muutakin kantamusta.

Pihlajissa on nyt paljon marjoja ja houkutus on suuri tehdä pihlajanmarjahyytelöä. Saapa nähdä kumpi sanonta pitää paikkansa ensi talvena. Sekö että pihlaja ei kanna kahta taakkaa, paljon marjoja tai paljon lunta, vaiko se, että paljon marjoja tietää lumista talvea.