tiistai 19. maaliskuuta 2024

Ei aina käy niin...

 Eipä sitä niin vain parantunutkaan. Silmätulehdus tosin tokeni, mutta muuten köhä ja muu harmitus jatkui. No, eikös taas omaoloon oireita testaamaan. Lääkäri sitten soitti ja pyysi käymään. Hoitajan kanssa yhteisvoimin kyselivät, kuuntelivat, katselivat, ottivat serpin, lähete keuhkokuvaan, antibioottiresepti apteekkiin. Lääkäri vielä vannotti, että menettehän täältä heti suoraan keuhkokuvaan ja apteekin kautta vasta kotiin. Jotain "amoria" viikon ajan keuhkokuumeeseen. Samalla sain uusittua yhden hankalan reseptinkin ja tiukan ohjeen "ei vahvaa kortisonia kasvoihin". No, silmäluomiin vaan olisin laittanut. 


6 kommenttia:

  1. Himskutti sentään! Kyllä sua nyt koetellaan, tuommoinen lääkearsenaalikin annettu! Hyvä kun kyselivät ja tutkivat. Kunhan vaan ei oo mitään keuhkoissa.
    Mulle ei lääkkeitä ole: nivelrikko lonkissa ja polvissa, kaikissa neljässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lääkkeitä alkaa olla sen verran, ettei aamupalaksi muuta tarvitakaan. Sitä kulumaa tahtoo tulla iän mukana. Mulla eniten oikeassa lonkassa, ja sormissa tietenkin.

      Poista
  2. Paranemisia! Kevään aurinko armas terveyttä tuokoon, nurkkaan viskatkoon tuon lääke"arsenaalin"!

    VastaaPoista