perjantai 30. tammikuuta 2015

Reissunpäällä

Olin muutaman päivän poissa kotoa. Sain paljon hyvää tietoa psorin ja diabeteksen hoidosta. Muu porukka ja ohjaajat ym olivat aivan mahtavia. Pienet jumpatkin sujuivat hyvin kun kaksi kertaa saatu akupunktio vei terän olkapääkivusta. Tai enemmänkin kuin vaan terän eli meni jokseenkin kaikki vaiva. Yölläkin saa nukkua missä asennossa vaan. En olisi uskonut (enkä ole uskonut), että akupunktio olisi niin tehokasta ja kivutonta. Minä kun olen ikäni pelännyt kaikenlaisia piikkejä ja pistoksia.

Yksi sukkakuva piti laittamani, mutta huonekaveri siellä kurssilla halusi sukat itselleen ennen kuin ehdin edes lankoja päätellä ja niin unohdin ottaa kuvia.  Sukat oli tehty Sandnes garnin Sisu-langasta ja lankaa kului hivenen yli 50 grammaa. Tämä lanka oli vähän tyyriimpää kuin muutamat edelliset sukkalankani eli maksoi 5,50 kerä. Olin ostanut kaksi kerää ja samaa värierää molemmat, mutta silti minusta toisen kerän keltaiset raidat olivat vähän sameampia kuin toisen. No, eipä taida käyttäjä sitä huomata.

Kun ei nyt ole kuvaa sukista, niin laitanpa kuvan kahdesta sukukirjasta, toinen 1212 sivua ja painoa 3,8 kiloa, toinen on 47 sivua ja painoa 70 grammaa. Typpöjen sukukirjan henkilömäärää en löytänyt, mutta sukuseuran sivuilla oli maininta, että tiedostossa on yli 30000 henkilöä. No, onhan kirjan henkilöhakemiston jo nimilistakin 121 sivua. Toisen "sukukirjan" henkilöitä en ole laskenut, mutta ei varmaankaan monia satoja edes.




14 kommenttia:

  1. Toivottavasti olkapääkipusi pysyy kauan poissa ja saat nukkua eri asennoissa.
    Mukavia tuollaiset kurssit kun on molempia sekä asiaa että hauskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin toivon, että apu on pitkäaikainen. Sain myös vähän jumppaohjetta sitä olkapäätä varten.
      Kurssi oli tosi hyödyllinen.

      Poista
  2. Missäpäin kuntoutuskurssisi oli? Mä olin edellisen viikon Anttolanhovissa, täällä Mikkelin Anttolassa. Tai nykyäänhän toi kuntoutuksen puoli on Verve Mikkeli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurssi pidettiin Espoossa, hotelli Kuninkaantie.

      Poista
  3. Jopas on iso sukukirja, miten ovat saaneetkin kaikki kasaan ja vielä painetuksikin opuksen. Huh huh.
    Kyllä se akupuntio auttaa, ihan varmasti. On sitä niin kauan tehty ett olis jo tullut ilmi jos ihan huuhaata olis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole noin isoa sukukirjaa ennen nähnyt. On kyllä silleen hyvin tehty, että teksti on selkeää ja sivut aukeavat hyvin.

      Poista
  4. Painavaa tietoa olet hankkinut, toivottavasti sieltä edes joku tuttu/sukulainen löytyy.
    Rupes naurattamaan mainintasi piikeistä ja pistelyistä kun tiedän sinun siilejäkin kasvattaneen. Hyvä että neulahoito auttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä löytyi ainakin täti ja serkkuja. Vaan on siinä selaamista pitkäksi aikaa.
      Juups. Piikkejä on moneksi ja toiset pelottaa enempi.

      Poista
  5. Olen muuten tulossa huomenna, siis 2.2. klo 12.15 kieppeillä sinne Töölöön ja varmastikin suuntaamme kanttiiniin ensimmäiseksi kuten yleensä ennenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritänpä osua sinne kanttiiniin sitten hyvissä ajoin odottelemaan, niin ehditään nähdä pikaisesti kun minulla on menoa klo 13 aikoihin.

      Poista
    2. Oli tosi kiva tavata! Me osuttiin sinne kyllä aika tarkasti tuon ennalta arvioimani ajan suhteen.

      Lääkäriaika oli aika tavalla myöhässä, mutta se mahdollisti mulle sen hoitajan tapaamisen, joka myös oli myöhässä.

      Olin kotona vasta klo 18 aikoihin eli ihan täysi työpäivä tuli kun aamulla oli kotoa lähtö 9.30. Taksikuskillani jatkui työpäivä siitä vielä 19.30 saakka, jonka jälkeen hän meni vielä jäähallille hoitelemaan muutamia joukkueen huoltajan hommia, arveli olevansa kotona klo 21 kieppeillä eli täyteläisiä päiviä hänkin noin yrittäjänä tekee kun työpäivänsäkin aloitti 1½ tuntia ennen työvuoron alkua.

      Poista
    3. Oli kyllä kiva tavata, vaikkakin pikaisesti.
      Mietinkin, että oli kuskillasi pitkä päivä ja taisi jo tulla pimeäkin loppumatkasta.

      Poista
  6. Olipas sulla mukavia reissukokemuksia! Kaunis kansi tuossa sukukirjassasi! Itse kirjoitan paraikaa paapastani muisteloa, pyydettiin syntymäpitäjäni vuosikirjaan. On aika hauska tehdä muisteloa, suurin osa kuitenkin on vain täysin omia mielikuviani/luulojani, äitini ei paljoa enää kommentoi, vaikka kyselenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielikuvat/muistikuvat on myös tärkeitä. Ihmiset kokee asioita eri tavalla.

      Poista