lauantai 14. maaliskuuta 2015

Sulovileeni liikkeellä

Olin pari päivää sitten kaupungilla asioilla ja satuin kulkemaan yhden kirpparin ohi. Kun oli aikaa, niin poikkesin katsomaan josko olisi sopivia kynttilänjalkoja ollut tarjolla. Kynttilänjalkoja en löytänyt, mutta muutama viinilasi sattui tarttumaan mukaan. Minulla oli pari samanlaista entuudestaan ja nyt sain 6 kpl lisää, euro/kpl. En olisi niitä kyllä välttämättä tarvinnut, mutta sanoinkin kassalla, että perunkirjoitusta varten kerään että on sitten jaettavaa.

 
 
 
 
 
 
 
 
 

4 kommenttia:

  1. Olet keksinyt sen verran hyvän syyn tällekin ostokselle, että hyväksyttäköön ostot ku on aika nätitkin nuo lasit.
    Vaiken mikään vanha ookaan niin on alkanu tuntua, että mitään rompetta en enää osta ja olevistakin pitäis eroon päästä. Sitt ei oo jälkeenjäävillä riidanaiheita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sais meikäläinenkin heittää kaikenlaista roinaa pois. Alkaa kohta olla "muistoja" enemmän kuin käyttötavaraa.

      Poista
  2. Hah-haa, mainiota ajatuksenvaihtoa teillä kummallakin. Totta on että muistoja kertyy jemmoihin ihan liikaa ja ai että on vaikea karsia niitä kierrätykseen tai poislahjoitettavaksi. Tämä koskee minulla etenkin täältä ja sieltä hankittuihin lankoihin ja kankaisiin, ovat jääneet käyttämättä kun on tullut hankittua toisia joista raaskii sitten jotain tehdäkin.

    VastaaPoista
  3. Ne onkin kauniita laseja. Niin nätin vihreäå jalka niissä. Ja mallikin on nätti.
    Minussa on oikein paljon Sulo Vilenin vikaa ja siitä ei pääse irti. Tuntuu, että se taitaa iän myötä paheta. Nyt olen kyllä jonkin verran laittanut pois tarpeettomia vaatteita ja tavaroita, mutta enemmän tarvitsisi.

    VastaaPoista