Uusi uljas maailma

Kun noita koronarajoituksia on löysätty, niin teinpä minäkin rohkean teon: kävin apteekissa.
Kävelin keskustaan ja Yliopiston apteekkiin. Apteekissa taisi olla kolme asiakasta ennen minua.
Käsidesiä ja kertakäyttöhanskoja oli tarjolla heti sisään tullessa. Yo-kortin viivakoodi luettiin niin, että minä pidin korttia. Maksulappua ei laitettu muovitaskuun vaan sen sai sellaisenaan. Ostin myös kasvomaskeja. Niitä esiteltiin niin, ettei pakkauksiin koskettu. Käytin käsidesiä myös poistuessani apteekista.
Kun kerran olin päässyt irralleen, niin poikkesin myös Tokmannilla ostamassa pakasterasioita. Viime viikolla ostetut mansikat on jo syöty, mutta vadelmia odottelen pakastettavaksi.
Vanhahan väsähtää helposti, varsinkin helteellä. Niinpä päätin palata kotiin julkisilla eli ratikalla. Siinä pysäkillä odotellessa tuli eräs laitapuolenkulkija ihan sylkyetäisyydelle kertomaan, että on yli 6-kymppinen, niin olin ymmärtävinäni. Pyysi myös 60 senttiä. Puistin päätä ja näytin bussikorttia. Mies lähti pettyneenä eteenpäin. Harmitti, että ihmiset eivät pidä etäisyyttä, vaikka tilaa olisi.
Ensimmäisessä meille päin tulevassa ratikassa oli ihmisiä sen verran, että jäin odottamaan seuraavaa. Siinä oli sitten tilaa jokaiselle matkustajalle useamman penkin verran ja Kampin jälkeen vielä enemmän.

Tästä se elämä alkaa pikkuhiljaa kirkastua. Ruokakauppa seuraavana kohteena lähipäivinä.

Loppurutistus

Sain toisen pannan valmiiksi ja tein ekaan päättelykerroksen uusiksi. Kumpikin tuntuu tosi mukavalta päässä. Ei purista liikaa.
Lana Cotton 212 -lankaa kului 16 ja 17 grammaa, silmukoita 128, puikot 2,5 bambut.
Tätä lankaa on vielä monta kerää ja taidanpa tehdä näitä pantoja lisää, kun lanka on mukavaa neuloa ja valmistakin tulee suht nopeasti.

Kuin hiiri kissalle räätälinä

Kuukausi sitten aloin tekemään kesämyssyä. Kahdeksan purkamisen jälkeen myssy oli paria kerrosta vaille valmis, vaikka virheitä oli pilvin pimein. Purin sitten kuitenkin lähes alkuun asti ja tein pääpannan. Virheitä jäi kuvio-osuuteen monen monta. Kuvio on kyllä helppo ja yksinkertainen, mutta minun koronan ja helteen pehmittävät aivot eivät millään suostuneet pysymään tahdissa kutomisen kanssa. No, tuo viimeinen päättelykerros on ruma kuin mikä ja voi vielä tulla se kymmenes purku, mutta jätin asian lepäämään hetkeksi ja aloitin toisen pääpannan teon. Jospa se onnistuu helpommin.

Kesän iloja

Kesän ensimmäiset mansikat syöty, osa pakastimessa. Nyt täytyy syödä niitä ennen kuin alkaa sateet marjat menee huonoiksi. Kyllä kotimaiset mansikat voittaa maussa tuontimansikat.

Toissapäivänä ulkoilin ystävän kanssa Lapinlahden sairaalan puistoalueella. Ystäväni kävi uimassa ja sitten kahvittelimme omien eväiden kanssa.

Eilettäin taas kävin toisen ystävän kanssa kahvittelemassa Cafe Carusellissa Kaivopuiston rannassa. Siellä oli kovin väljää kun menimme, mutta pois lähtiessämme oli jonoa jo ovelle asti. Kotiinpäin kävellessä silmiin osui erikoinen seinä.

Jätkäsaaren kanavan silloille on taas laitettu kukkia. Mukavaa.

Tänään olen enimmäkseen vain lepäillyt kotosalla. Tuuletin hiukan viilentää oloa, mutta 28 astetta sisällä ja 33,5 astetta parvekkeella ei ollenkaan edistä  ajatusta siivouksesta muuttumaan minkäänlaisiksi teoiksi. Tosin pienen peltileivän tein. Laitoin mututuntumalla vettä, jauhoja, kaurahiutaleita, suolaa ja kuivahiivaa. Annoin kohota pellillä vajaan tunnin ja paistoin 20 min 220 asteessa. Hyvää tuli ja piti pistää nopsaa pakastimeen etten syö liikaa. Kuvakin jäi ottamatta.

Nyt, kun rajoituksia on höllennetty, niin voisi harkita kaupassa käyntiä. Tosin mikään kiire ei ole kun ruokaa on hyvin kotona vielä.

Voikaa hyvin, ystävät,  ja nauttikaa kesästä!

Pieni trippi Porvooseen ja kotoilua

Parin ystävän kanssa poikkesimme eilen Porvooseen. Siitä onkin aikaa kun siellä on tullut käytyä. Nyt oli mukavan väljää ajella eikä Porvoossakaan ollut tungosta missään. Ruoka- ja kahvipaikat sekä myymälät olivat kyllä suurelta osin kiinni. Ensin kiertelimme ja istuskelimme pikku puistossa. Sitten etsimme ruokapaikkaa. Ensimmäisessä rantapaikassa oli pitkä jono, toisessa (kesäravintola) ilmoitettiin, että ruokaa saa odotella tunnin verran. Kun saimme kuitenkin istumapaikat pöydän äärestä, niin jäimme odottelemaan ruokaa. Ravintolan keittiö avautui vasta iltapäivällä, joten nälkäisiä asiakkaita oli paikka täynnä. Ruokalista oli lyhyt, keittoa, hampurilaista tai kana-jotain. Noin tunnin kuluttua saimme ruuan, joka oli kyllä ihan hyvä, mutta oli vähän jäähtynyt ennen meidän eteen saapumista. Minun kana-jotain oli iso sämpylä, jossa oli välissä reilu kanafile ja hiukan sipulia, kaali/coleslaw, salaatin lehti ja jotain kastiketta. Ruokajuomana vesi. Hinta 16,50.
Kun ilma oli sopivan lämmin ja aurinkoinen, niin retkestä jäi ihan hyvä mieli.
Kiitos, ystävät, seurasta ja kyydistä!

Kotiin tullessa oli naapurirapun oven edessä lokinpoikanen yrittämässä sisään. Emoa ei näkynyt missään. Yleensähän emo on kovin ärhäkkä puolustamaan poikasiaan, jos ihmisiä sattuu lähettyville.

Posliinikukka on aukaissut toisen kukkatertun. Hyvä, että ei ole yhtä aikaa useampi auki. Tästäkin tulee yöllä vahva tuoksu ja aamulla pitää tuulettaa enimpiä tuoksuja pois.
Pelargonioista leikkelin aamulla kuivuneet kukat pois kun helle on ollut niillekin vähän liikaa. Toki kukkia on vielä jäljellä ja nuppujakin tulossa.

Olen saanut kukkakoreissa muratteja, jotka ovat kovasti rehevöityneet. Kun arvelin niiden kaipaavan uutta multaa, niin otin ne erilleen ja laitoin uudelleen ruukkuihin. Vasemmalla takimmaisessa ruukussa on 6 erillistä kirjavalehtistä tainta. Keskellä on yksivärisiä. Kaipaako joku muratin alkuja?

Mukavaa ja aurinkoista viikkoa ystävät.

Hyvää juhannusta

Hyvää juhannusta kaikille blogissani poikkeaville!
Eilen kävimme ystävän kanssa Arabian tehtailla ja Annalan puistossa. Siellä oli myös pieni viljelypalsta-alue (ei se Annalan iso) ja siellä oli tietysti paljon kukkia ja eräs korkeaksi kasvanut raparperi. Kävimme myös Arabian myymälöissä ja joimme sämpyläkahvit.

Käsidesiä ja kotiruokaa

Hyväksytyssä käsidesissä pitää olla alkoholia vähintään 70 %. Kemidigin sivuilta voi tarkistaa hyväksytyt tuotteet. Olen ostanut muutaman käsidesin ja vain kaksi niitä löytyy tuolta hyväksyttyjen listalta.

Kaurahiutaleita 12 grammaa, vettä 2 dl, ripaus suolaa, 5 luumua, 1 dl maitoa. Siinäpä aamupala, josta vatsa tykkää.

Sämpylöitäkin piti paistamani, mutta laiskuuttani leivoin pötkylöiksi. Ilman mittaamisia laitoin vettä, kaurahiutaleita, vehnäjauhoja, suolaa, puoli pussia kuivahiivaa. Sekoittelin ja annoin nousta jonkin aikaa, vaivasin vähän ja annoin taas nousta, vaivasin ja kohottelin vielä pari kertaa ja sitten laitoin pötkylät pellille. Paistoin 225 asteessa noin 15-20 minuuttia. Nämä on ihan hyviä ja tulee edulliseksikin, joten jatkossa varmaan teen useamminkin.

Kukkia kotona ja kylillä

Soilikissa laskin olevan yksittäisiä kukkia yli sata.
Gloxinia aloittaa kukintaa, nuppuja kolmisenkymmentä.
Pelargoniat parvekkeella vielä voimissaan. Vähän lehdet kärsivät kuumuudesta.
Hietaniemen hautausmaalla kukkivat juhannusruusut komeasti.
Lapinlahden sairaalan rannassa oli pieni joukko valkoposkihanhia poikasineen.

Jos ihmettelette kun näitä kukkakuvia on yhtenään, niin itselle laitan muistiin, että milloin ja miten kukkivat.

Edit: Leikkasin tänään (13.6) pelargoniasta 18 lakastunutta kukkarypästä ja jäljelle jäi vielä yli 30.

Mitä tänään syötäisiin

Kun ruokatoimitukset on kerran viikossa, niin välillä jotkin syötävät käy vähiin. Lisäksi kotiin tuotuna ei valikoima ole yhtä kattava kuin myymälässä. Niinpä välillä tulee mielitekoja, joihin ei auta muu kuin keksiä itse tehden herkkuja. Nyt on ollut muutaman päivän maito ja hedelmät loppu ja ainainen ruisleipä alkoi tökkiä. Niinpä katsoin netistä veteen tehdyn sämpylän ohjeen ja tein pienen taikinan. Puoli annosta tein, mutta voita lipsahti koko annoksen verran ja taikinasta tuli löysää. Runsaalla jauhotuksella sain jonkinmoiset sämpylät pellille, missä ne kohosivat ihan hyvin ja makukin on niin hyvä, että tällä reseptillä teen toisenkin kerran.

Jääkaappi on melkoisen tyhjä. Näyttää vesikin olevan vähissä. Toki pakastimessa on jauhelihaa ja makaronilaatikkoa. Nakkejakin taitaa olla, maaliskuussa ostettuja. Pakastimen vihannes/juuresosastossa on kyllä sitten pussi poikineen, joten kasvisruokaa riittää.
Tänään kyllä pitäisi tulla ruokaostokset, mutta toimitusaika on melko väljä, klo 8-20, joten kotona sisällä menee ehkä koko päivä.

Voisämpylät

(12 sämpylää)

4 dl vettä

1 pss (7 g) kuivahiivaa

1 rkl sokeria

1 tl suolaa

25 g pehmeää voita

n. 9 dl vehnäjauhoja

1. Liuota hiiva ja sokeri kädenlämpöiseen veteen ja anna seoksen seistä huoneenlämmössä kunnes se kuohahtaa. Se vie noin 10 minuuttia.

2. Lisää suola. Sekoita joukkoon 8 dl jauhoista. Vaivaa muutama minuutti.

3. Lisää voi ja tarpeen mukaan vähitellen jauhoja jatkaen samalla vaivausta rauhalliseen tahtiin. Lopeta, kun taikina on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista.

4. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota huoneenlämmössä puolisen tuntia.

5. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja muotoile siitä 12 sämpylää. Nosta leivät voideltuun n. 22 x 30 cm vuokaan. Peitä ne liinalla ja kohota huoneenlämmössä.

6. Voitele sämpylät sulatetulla voilla. Sumuta uuniin vettä sumutinpullolla. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia.

Resepti: Leonardo da Vinkki