lauantai 4. huhtikuuta 2020

Leenua lapsettaa

Lapsena kun joskus höpsöttelin, niin äidillä oli tapana sanoa, että taas Leenua lapsettaa.
Nyt kun istun päivät pitkät sisällä, niin tulee välillä höpsöteltyä.
Olen mm katsellut, miten soilikin lehden lerpahtavat kun multa kuivuu. Soilikkihan on isolehtisenä aika juoppo ja tarvitsee kastelua päivittäin. Kun multa on riittävän kosteaa, on lehden terhakasti jäykkinä ja ojennuksessa. Kun multa kuivuu, alkavat lehdet roikkua kuin märkä rätti. Sukkia neuloessa olen seurannut, miten veltot lehdet ojentuvat kun saavat vettä. Kuvista näkyy, miten vasemmalla oleva lörpähtänyt lehti ojentuu posliinikukan kukkaterttua kohti. Aikaa tuohon kuluu ehkä parikymmentä minuuttia. Sen verran kauan kuitenkin, että ei oikein silmin erota liikettä, joskus kuitenkin lehti hiukan värähtää kun joku lehtisuoni pullistuu ja lehden pinta alkaa saada kiiltoa takaisin.
Hullulla on halvat huvit, sanottiin ennen.




keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Peltileipää

Lisää leipomiskokeiluja.
Peltileipää en olekaan ennen tehnyt enkä maistanutkaan.
Nytpä tein ja kokemus oli taas mielenkiintoinen.
Ulkonäkö epäilytti kovin, mutta maku oli sen verran hyvä, että saattaisin tehdä toisenkin kerran.
Tähän tuli vettä, sokeria, suolaa, kuivahiivaa, kaurahiutaleita ja vehnäjauhoja.
Ohjeen sain sisareltani, mutta katsoin myös netistä ohjeita. Netin ohjeissa oli kovasti vaihtelua ja saatanpa joskus kokeilla niitäkin.


tiistai 31. maaliskuuta 2020

Siniset sukat

Kun lanka loppuu kesken ja ostaa lisää, niin siitähän aina jää yli, mutta ei riittävästi seuraavaan työhön ja niin täytyy taas ostaa lisää. Olin ostanut sinistä lankaa edellisiin sukkiin kirjavan langan kaveriksi. Kun kerä oli 150 grammaa, niin tottahan siitä jäi yli. Tein sitten siniset yksiväriset sukat, mutta lankaa jäi vieläkin ja sille pitää keksiä jostain varastojen pohjalta lisää.
Näihin sukkiin meni lankaa 67 grammaa, puikot 3,0 bambut, silmukoita varressa 4x13, teräosassa pari silmukkaa vähemmän. Sukkien koko noin 38-39. Taitaa mennä lahjalaatikkoon.
Toisen sukan kantapäässä meni silmukat vähän sekaisin ja jouduin purkamaan muutaman kerroksen. Siinä huomasin, että lanka jotenkin hapsuuntuu. Saapa sitten nähdä millaista tämä lanka on käytössä.


maanantai 30. maaliskuuta 2020

Suutari pysyköön lestissä

Kokeilinpa taas uutta juttua. Tein ohutta leipää paistinpannulla. Ei olisi kannattanut. Leivästä tuli kovaa ja maistui raa´alta. Helppoa kyllä tehdä, mutta ehkä seuraavalla kerralla kuitenkin lisään maitoa ja kananmunan ja pastan lettuja.


sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Pääsiäisen lähestyessä

Sain/ostin pari roppeellista pakastettua mämmiä. Toisen otin heti sulamaan. Minähän olen niin mämmin ystävä, että syön sitä jo joulun aikaankin. Ai, että on hyvää kermamaidon kanssa aamupalaksi, välipalaksi, iltapalaksi  ja varmaan yöpalaksikin.
Muistaakseni olen viime vuosina ostanut Saarioisten mämmiä, mutta hyvää tämäkin on.


perjantai 27. maaliskuuta 2020

Kuolleita hiiriä talossa

Vähänkö nyt nyppii kun tietokoneen hiiri lakkasi toimimasta. Vaihdoin patteritkin, mutta ei vaan pelaa. Toistakin hiirtä kokeilin, mutta yhtä kuollut sekin. Tosin se oli lakannut toimimasta jo aikaisemmin. Oli mulla joskus langallinenkin hiiri, mutta sitäpä ei nyt löytynyt tähän hätään.  Kun tänään olen saamassa ruokaa kaupasta, niin pyysin samalla uuden hiiren ja tulostuspaperia. Toivottavasti uusi hiiri pelaa. Nyt toimimattomaksi menneessä hiiressä on vielä takuuta jäljellä, mutta en sen takia lähde liikkeelle, vaikka Verkkokauppa vieressä onkin.

Nyt, kun ikäkaranteeni jatkuu, niin tuli mieleen, että on sitten joskus varmaan jännä tunne mennä ulos katsomaan miltä maailma näyttää.


sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Ihmettelyä

Viikko seurustelua itsensä kanssa meni kohtuu hyvin tähän asti. Nyt kuitenkin alkaa ilmenemään outoja juttuja. Minä en lapsena ja nuorena juonut kahvia lainkaan. Aikuisenakin yleensä vain vajaan kupillisen aamulla ja toisen iltapäivällä. No, tänään aamupäivällä teki mieli kahvia, vaikka olin aamukahvit juonut jo aiemmin. Mikäpäs siinä auttoi muu kuin keittää "kirkkokahvit" ja nauttia ne puolukkakupeista. Voishan niitä olla hullumpiakin mielitekoja.

Ruokahommaa olen kans miettinyt. Minulla on ruokaa hyvin varattuna, mutta kannattaako syödä entiset vähiin ja sitten vasta hommata lisää. Parin viikon ruokia joutuu sitten kuskaamaan useamman kassillisen kerralla. Toisaalta ei ketään haluaisi vaivata joka viikko tiheämmästä käynnistä puhumattakaan. Nyt riittää kun saa perunaa, leipää, lihaa, maitoa, juustoa jne, mutta jos tilanne jatkuu, niin sitten alkaa tarvita saippuaa, shampoota, pikkuhousunsuojia (kehtaako niitä edes pyytää vierasta tuomaan), deodoranttia, hammastahnaa ym.

Kauppa-asioiden kanssa on muutenkin propleemeja kun on tottunut asioimaan useammassa kaupassa. Ei ketään kehtaa pyytää käymään hakemassa yhdestä kaupasta metvurstia, toisesta juustoa, kolmannesta voileipäkeksejä.

Mielitekojakin tulee. Mämmiä ainakin pitää saada ja sen kanssa kermaa. Munia ja rusinoita kakkua varten, hilloa pannukakkuun ja viilin päälle.

Kuinkahan kauan tätä sisälläoloa mahtaa kestää. Veikkaanpa, että yli äitienpäivän menee.