lauantai 15. maaliskuuta 2014

Kävipäs köpelösti

Tänään oli Ogelin lankakaupassa neuletapaaminen. Ja kun kerran lankakaupassa oltiin, niin tottakai piti lankojakin hiplata. Niin kauan kuin oli kavereita ympärillä, sain pidäteltyä, mutta muun porukan lähdettyä kävin rohmuamaan yhtä takahyllyä. Siellä oli niin ihqua Manos-lankaa, jossa on alpakkaa silkkiä ja kasmiria. Ja mun päättämättömyydestä johtuen piti ottaa useampi vyyhti, en sentään joka väriä. Näissähän on se ominaisuus, että vaikka olisi samaa värierää, niin jokainen vyyhti on hiukan erilainen, joten piti hiukan miettiä ottaakko yksi vai kaksi vyyhtiä kutakin väriä.
Muistutus kavereille: ei saa jättää yksin lankakauppaan, se on turmioksi.
Tuo vaaleansininen on Shaelyn-huivin alku, jota olen nyt kutonut ja purkanut varmaan seitsemän kertaa kun aina tulee joku pieni virhe enkä tykkää virheistä näkyvällä paikalla. Olen tällä mallilla tehnyt aikasemmin muutaman huivin, mutta nyt en löydä suomenkielistä ohjetta siihen, joten pitää valmiista työstä yrittää katsoa mallia.
Alakuvassa on pari vuotta sitten tehty huivi, jota nyt käytän mallina. Lanka tosin on toista merkkiä.

 
 

14 kommenttia:

  1. No voi hemmetti ku jätin sut sinne yksin, huikkasin vaan hei-hei vaikk näin, että lankoja katsoit sillä silmällä. Sulla oli kyllä semmonen vähän anova ilme "älä jätä kaveria" mutta mä en sitt ihan ymmärtäny kuinka vakavasta tilanteesta oli kyse.
    Onneks langat ei sentään pilaannu ihan äkkiä. Enää en sua tuollaiseen paikkaan jätä ilman vartiointia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on lankakaupoissa muistettava, että "kaveria ei jätetä". Kyllähän minua siellä kaupassa jo vähän hävetti ja koitin viedä lankoja kassalle kylkimyyryä,( en sentään yrittänyt kassan ohi). Onneksi älysin lähteä sitten noiden lankojen kanssa pois kun siellä oli muutamaa muutakin ihanaa lankaa.

      Poista
  2. Kävipäs nolosti, kun kaverit petti
    Katselin kuvaa ja olen sitä mieltä, että kauniita on värit ja tosi kivasti kirjavia. Että ole nyt sitten iloinen kun pettivät ja sait ostettua noin kauniita lankoja. :D Olisin varmaan minäkin sortunut jos olisin ollut siellä.
    Kaunis malli liinassasi. Minunkin äitini opetuksella minäkin aina riistän jos tulee virhe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaiset hiukan kirjavat langat on mun mieleen. Onneksi ovat hyvin säilyviä.

      Poista
  3. Jopas kävi köpelösti, onneksi ovat säilyvää laatua ja niiiiiin kauniin värisiä. Noista tulee ihania huiveja.
    Kantsuis varmaan piirtää tuo kuviomalli muistiin ruutupaperille niin et stiplais tulevilla riveillä. Ja sen kun saat tehtyä niin löydät sen ohjeenkin, t. nimim. kokemusta on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy varmaan laittaa se mallipiirros nettiin, niin voipi löytyä joskus myöhemminkin. Mullakin on kokemusta tuosta, että sitten löytyy kun ei enää tarvi. Ja myös niinpäin, että sitten olis tarve kun on just heittänyt joatin pois.

      Poista
  4. Ihania lankoja ja toi sun "mallihuivi" on edelleen yhtä ihana kuin silloin valmistuttuaankin.

    Voisitko muuten neuloa minulle sellaiset rannesysteemit, jota voisin käyttää mustan viittatakin kanssa kun siinä on hiukan liian lyhyet hihat enkä haluaisi, että aivan vääränväriset puseronhihat taikka vastaavasti paljaat ranteet näkyvät. Olen miettinyt tuota toteutuspuolta aikalailla enkä ole vielä keksinyt miten se olisi järkevintä, pitäisikö tehdä pitkävartiset kynsikkäät vai pelkästään ranteenlämmittimet. Tärkeintä olisi kuitenkin, että ne pysyisivät paikallaan. Langan pitäisi olla kutittamatonta kuten silkkivilla tai joku vieläkin "pehmeämpi". Minä en nykyisin tunne edes lankoja kun en pysty niistä itse mitään tekemään. Ja arvaapa vaan onko useampia kiloja lankoja silti varastossa ;=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pehmeästä langasta tehdyt rannekkeet menevät helposti kasaan ja reuna kiertyy. En ole vielä onnistunut tekemään kunnollisia rannekkeita tai kämmekkäitä. Kynsikkäissä taas en osaa tehdä siistejä sormiosia.

      Poista
    2. ok, täytyy miettiä lisää asiaa

      Poista
  5. voi jestas mitä lankoja, ihan munkin näköisiä! ja materiaali oli erittäin ihanaa. Voi kun osaisikin tehdä tommosia huivia, mitä sä. ymmärrän ohejista vain ja -sanat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin vasta opettelen kolmiohuivien tekoa ja teen ihan yksinkertaisia kuvioita. Enimmäkseen se on "kaksi yhteen, langankierto, kaksi yhteen langankierto...".

      Poista
  6. Minä olen yhden kolmiohuivin tehnyt ja olihan se periaatteessa ihan helppoa, mutta riviltä sekaantuminenkin onnistui ja ei kun purkamaan. Kertaakaan en ole huivia käyttänyt enkä edes tiedä missä se tällä hetkellä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virheiden tekeminen on kyllä helppoa, mutta niiden huomaaminen ja korjaaminen vaikeaa. Sitten nkyllä harmittaa kun valmiissa työssä huomaa virheen näkyvällä paikalla.

      Poista