Pieni hautausmaakävely

 Kävin Hietaniemen hautausmaalla kuvaamassa pari vanhaa hautakiveä. Hautausmaat on niin rauhoittavia ja nyt oli monilla haudoilla kukat reheviä ja runsaassa kukassa. 

Lahden toisella puolella näkyi olevan hääparin kuvaukset menossa. Onnea elämään!

Paluumatkalla kävin kahvittelemassa Lapinlahden Lähteen kahvilassa. Pihalla oli näyttely roskista, mistä lie kerätty, en tutkinut tarkemmin. 

Ruoholahden kanavan siltojen kukatkin olivat komeita. Toivottavasti kaunistavat näkymiä myöhään syksyä. 

Kotona sitten leipasin vähän sämpylöitä. Minä annan kuivahiivan ensin käynnistyä, että näen sen toimivan. Sämpylät meni suihin ja pakastimeen niin äkkiä, että kuva niistä jäi ottamatta. 

Laitoin myös kesäkurpitsavuokaa. Kaunis on kakku päältä, mutta...Ihan syötävää oli ja hyvän makuistakin, mutta pohja vähän vetinen. Pohjalle olisi voinut laittaa vaikka makaronia tai riisiä tai sitten juustokuorrutetta sekoittaa joukkoon. 

Kaalipiirakankin tein. Taisi olla elämäni ensimmäinen. Onnistui hyvin ja oli herkullinen. Pari palasta on enää pakastimessa. 

Hyvää syyskuuta

 Syyskuukin on jo päässyt aluilleen ja edelleen korona kyttää niskan takana. Enimmäkseen siis kotosalla eikä vieraita tai vierailuja yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Kaupassa sentään käyn pari kertaa viikossa. 

Käsitöidenkin tekeminen on kovin vähäistä. Tuntuu, että mikään ei huvita välillä. Kampaajalla sentään sain käytyä, yli puoli vuotta oli väliä ja sen näköinen oli tukkakin. Monta asiaa odottaa tekemistä, mutta aina vaan niitä lykkään jonnekin tulevaisuuteen. 

Soilikki ja orkidea kukkivat edelleen. Orkidea on nyt kukkinut 2 kuukautta ja vähän näyttää siltä, että kukkavanaan olisi tulossa haara. Tuliskohan sieltä lisää kukkia vai keiki. 

Otin aikaisemmin gloxiniasta ja soilikista lehtiä juurtumaan. Gloxinian lehti alkoi heti tehdä mukulaa, soilikin lehdet näyttää olevan hitaita juurtumaan, mutta kyllä niissäkin on pienet juuren alut. Halkaisin vähän noita soilikin lehtiä. Katson, jos yhdestä lehdestä saa kaksi tainta. 

Mukavaa syksyn alkua, ystäväiseni!

Musta sydän

 Ostin lähikaupasta kotimaista luomuperunaa, oikein sydänmerkittykin. Pettymys oli melkoinen kun rupesin perunoita syömään. Yli puolet perunoista meni roskiin. En ole vuosiin saanut näin huonoja perunoita. 

Meilläpäin juhlitaan 28.8.2020/ PERUTTU

Kääk. Tää onkin nyt peruttu. Ens vuonna sit uusi yritys.

Meidän puisto on kesän aikana laajentunut kivasti ja nyt sitten pidetään juhlat sen kunniaksi. Toivottavasti silloin sattuu hyvät ilmat niin on kiva nähdä alueen asukkaita puistossa. Tähän asti siellä on ollut väljää liikkua ja penkkejä+roskiksia riittävästi. Lapsillekin on mukavia leikkipaikkoja. 

Poiketkaapa ystävät , tekin tutustumaan alueeseen. Uusia talojakin on valmistunut ja valmistumassa meren rannan puolelle. 

http://www.hyvantuulenfest.fi/?fbclid=IwAR1O9CPaga9xJvoquf6ZRqv_pT8IucHZHJf1n0oEEj6gpTZ6bSUCyWTfB5k  

Posliinikukka ulkoruokintaan

 Useimmat posliinikukan kasvattajat tietävätkin, että kukat tuoksuvat iltaisin ja öisin voimakkaasti. Minä olen tykännyt tuoksusta, vaikka kerran tuoksu tuntui liian vahvalta kun yhtä aikaa oli kukassa useampi kukkanippu. Nyt minun posliinikukassa on kaksi kukkaa auki ja kolmas aukeamassa. Eilen illalla tuoksu oli sitten sen verran vahva, että tänään päätin pistää kukan yöksi parvekkeelle. Onneksi yöt on lämpimät. 

Eilen kahvittelin puistossa poikasen kanssa ja tänään sain tuttavalta lakkoja, jotka laitoin pakastimeen. 

Bloggeri on  muuttanut blogin ulkonäköä ja en nyt ehkä heti osaa kaikkea laittaa näkyviin parhaimmalla tavlla. 

Elokuun aloitus punasävyisillä sukilla

Tein Online-langasta sukat. Lankaa kului 74 grammaa, silmukat varressa 4x13, terässä pari silmukkaa vähemmän, puikot 3,00 bambut. Sukkien koko 39-40 ja menevät lahjalaatikkoon odottamaan. Tämä lanka on hiukan löysäkierteistä, joten jään odottelemaan käyttökokemuksia.
Raidoituksenkin sain aika hyvin kohdilleen, mitä nyt kärjessä on muutaman silmukan heitto.
Tällä nyt aloitetaan elokuu. Lämmintä on vielä luvassa, toivottavasti ei liikaa.

Ilman lapskoussia

Pyörähdimme tuttavan kanssa Raumalla kun saimme asunnon käyttöömme muutamaksi päiväksi.
Menomatkalla poikkesimme syömään Muurlassa, mutta paluumatkan teimme pysähtymättä.

Toinen pysähdys oli Laitilassa, jossa piti käydä ostamassa vähän eväslimuja.

Rauma näytti meille kauneimmat puolensa. Hoidetut rannat ja puistot. Hauskasti jokiuomassa naiset sammakon kera. Ottavat tyttöset kuulemma talveksi pois. Joki pienenee yläjuoksulle päin.

Toisena päivänä kävimme syömässä (mikähän paikka, Hotelli Vanha Rauma?), missä saimme ruokajuomaksi kuplavettä. Aika kivaa ja piristävää. Ruoka oli myös mahdottoman hyvää. Raumalaiset ranskikset eli rakut oli myös hyviä. Palvelukin pelasi. Hakivat ystävällisesti villatakin ulkoa kun vaihdoimme pöytään sisälle.

Pitsiä tietenkin oli joka paikassa, katukivissä, ikkunoissa. Toki ihan livenä nypläystäkin. Varsinaiset pitsiviikot oli ohi ja kaupunki hyvin rauhallinen ja meille mukava liikkua kun ei ollut ruuhkaa missään. Kultakaupassakin kävimme ostoksilla (pitsikoruja, ei kuvaa kun lahjaksi).

Punamultamaalia keittelivät. Kuulemma tilauksesta tehdään.

Kolmantena päivänä kävimme syömässä ravintola Savilassa. Ruoka sielläkin oli ihan hyvää kun sitä lopulta saimme. Olivat näet unohtaneet tilauksemme.

Paljon jäi näkemättä, joten uusi reissu joskus tulevaisuudessa. Kiitos rouva P kun pyysit mukaan, oli kiva reissu!